Suunnannäyttäjä - Huoneistokeskuksen historiaa

Katso myös:

Suunnannäyttäjä

Huoneistokeskuksen historiaa

Huoneistokeskuksen matka Erottajalla sijaitsevasta vinttikamarista Suomen kiinteistönvälitysalan edelläkävijäksi on vaiherikas. Asunnonvälityksen puoleen vuosisataan sisältyy tasaiseen tahtiin nousuja ja laskuja, tekniikan kehitystä, muuttoja, lamaa, fuusioita ja käännekohtia.

Perustettu 1953

Nuori, juuri varatuomariksi valmistunut juristi Veijo Merjamaa perusti Huoneistokeskuksen vuonna 1953 yhdessä vaimonsa Eila Merjamaan kanssa. Yrityksen nimestä haluttiin tehdä helposti ymmärrettävä, läheinen ja perisuomalainen. Näin Huoneistokeskus sai alkunsa. Huoneistokeskuksen toimialaksi määriteltiin asunto- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden ja kiinteistöjen osto, myynti ja välitys, rakennus-, kuljetus- ja isännöitsijätoiminta sekä kiinteistönvälitysalan opetustoiminta. Yhtiön arvoina olivat jo tuolloin korkea ammattitaito, hyvä, laadukas palvelu ja rehellinen työnteko.

Huoneistokeskus oli vuoteen 1969 saakka perustajansa Veijo Merjamaan ja hänen vaimonsa Eila Merjamaan nimissä. Kun kilpailu koveni, oli aika laajentaa omistuspohjaa. Tämä merkitsi yritykselle vakautta ja uusia kasvun mahdollisuuksia. Vuonna 1969 Suomen Yhdyspankki Oy osti 20 prosenttia yrityksen osakepääomasta. Seuraavana vuonna vakuutusyhtiö Fennia hankki 30 prosentin omistuksen Huoneistokeskuksesta. Veijo Merjamaa hallitsi yhä puolta osakepääomasta, kunnes luopui toimitusjohtajan tehtävistä vuonna 1977. Seuraajaksi nimettiin varatuomari Jarmo Isohanni, joka luotsasi yritystä vuoteen 1992 asti. Tämän jälkeen yrityksen johdossa ovat toimineet Simo Rajakallio, Kari Kallio, Matti Tossavainen, Antti Varheenmaa, Matti Kasso ja Risto Kyhälä 2005 alkaen.

Sunnuntaiesittelyt tulevat

Veijo Merjamaa toi kiinteistönvälitysalalle monia uudistuksia luoden perustan nykyiselle kauppatavalle. Yhdysvalloista haettiin oppeja, joita pyrittiin soveltamaan Suomen oloihin. Yrityksen sisäisen koulutuksen aloittaminen oli alalla merkittävä kehitysaskel. Ensimmäiset naiset palkattiin myyntineuvottelijoiksi. Aloitettiin sunnuntaiesittelyt. Toiminta vakiinnutettiin 1950-luvun lopulla ja ihmisiä nimitettiin myös pelkästään sunnuntai-esittelijöiksi.

Ensimmäinen pääkaupunkiseudun ulkopuolinen toimisto avattiin Turussa vuonna 1965 ja pian sen jälkeen Kouvolassa, perustajana ja vastuullisena vetäjänä toimitusjohtajan veli Antero Merjamaa. Toimistojen määrä pääkaupunkiseudun ulkopuolella oli vuosien 1965-1973 laajentumisen myötä kasvanut kuuteen: Turku, Kouvola, Tampere, Oulu, Lappeenranta ja Kuopio. Kauppaluvut aloittivat kasvunsa vuoden 1973 parin tuhannen kappaleen määrästä yli viiteen tuhanteen kauppaan vuonna 1979.

Kasvuaalto

Vuodet 1958-66 olivat Huoneistokeskuksen läpimurtovuosia. Liikevaihto vastasi 3-4 suurimman kilpailijan yhteenlaskettua liikevaihtoa. Vuoden 1960-luvun lopulla perustettiin oma mainososasto. Ensimmäinen kontakti uuteen tietotekniikkaan tapahtui 1960-luvulla. Tuolloin kopiokone oli täyttä utopiaa. Käytössä oli vain spriiliukoinen monistuskone, joka muutettiin edelläkävijän ottein omaan offset-painokoneeseen. Siitä alkoi Huoneistokeskuksen suoramarkkinoinnin jalkautuminen kotitalouksiin tavoittaen kaikki asunnonvaihtoa suunnittelevat.

Kysyntä kasvaa

Kun suuri muuttoliike maalta kaupunkeihin alkoi 1960-luvulla, myös asuntojen kysyntä kasvoi. Lähiörakentamisen myötä nousi eri puolille pääkaupunkiseutua uusia rivitaloja ja kerrostaloja. Vuonna 1969 Huoneistokeskus perusti tytäryhtiön nimeltä Huvilakeskus Oy. Merkittäviä Huoneistokeskuksen rakennuttamia asuinalueita on mm. rivitaloalue Pakilassa.
Vuonna 1969 markkinat vilkastuivat edelleen voimakkaasti. Samalla kilpailu kiristyi muiden pankkivaikutteisten välitysyritysten organisoitumisen myötä. Pohjoismainen Yhdyspankki osti vuonna 1970 Huoneistokeskuksesta tuolloin sallitun 20 prosentin omistusosuuden, mikä mahdollisti tuottoisan rakennuttamistoiminnan ohella myös laajenemissuunnitelmat.

Oranssia energiaa

Oranssi on Huoneistokeskuksen väri. Yhden tarinan mukaan idean kantaäiti oli Huoneistokeskuksen myyntineuvottelijana ja myöhemmin Itä-Helsingin toimiston vetäjänä toiminut Riitta Nevala. Hän perusteli oranssia sillä, että se näkyy hyvin liikenteessä. Toisen tarinan mukaan oranssiin väriin päädyttiin, kun Wihurilla sattui olemaan sopiva määrä oransseja autoja.
Ensimmäiset oranssit autot vuonna 1974 olivat Volkswagen-merkkisiä. Autojen myötä oranssi väri vakiintui yrityksen tunnusväriksi. Myöhemmin oranssiin on liitetty myös muita merkityksiä, kuten takkatulen lämpö ja kodikkuus. Lopullisen muodon oranssille laati mainostoimisto Takapiru vuonna 1977, jolloin mainonta sai uuden ilmeen autoista ilmoituksiin, esittelykyltteihin ja suorajakeluihin.

Kovaa kilpailua ja lamavuosia

Asuntomarkkinoiden melko tasaisella 1980-luvun alkupuoliskolla vuonna 1977 aloitettu tulostavoitteinen linjaus osoittautui oikeaksi. Aktiviteetit oli saatu tasolle, jossa suhteellinen kannattavuus oli kilpailijoita parempi. Tehty työ oli tarpeen, sillä kilpailu kiristyi vuosikymmenen alussa.

Kovasta kilpailusta huolimatta Huoneistokeskus sekä säilytti että vahvisti asemiaan. Henkilöstön aktiivisuus ja osaaminen tuotti tulosta. Uusia toimistoja avattiin Rovaniemellä, Lahdessa, Jyväskylässä, Porissa, Vaasassa, Kotkassa ja Mikkelissä.

Vuosikymmenen lopulla, vuosina 1987-89, koettiin asuntojen hintojen ennenkuulumattoman raju nousukierre. Suomen Pankin päätöksellä rahahanat aukaistiin ja sen seurauksena tapahtui asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen sekä helposti saatavan rahan siirtyminen osin asuntojen hintoihin. Myös lainakorot olivat ennätyksellisen korkealla. Suomi syöksyi 1990-paikkeilla synkkään lamaan ja asuntokauppa pysähtyi. Suomen talouselämä koki tähänastisen historiansa pahimmat vuodet 1990-luvulla. Kauppalukumäärät putosivat liki puoleen ja asuntojen hinnat romahtivat. Syntyi käsite 'kahden asunnon loukku'. Huoneistokeskus pystyi kuitenkin toimimaan koko vuosikymmenen ajan kannattavasti.
Vuonna 1995 Suomen pankkimaailma koki suuren mullistuksen, kun SYP ja KOP, suurimmat kilpailijat fuusioituivat. Samalla yhdistettiin kaksi maan suurinta kiinteistönvälitysyritystä Huoneistokeskus ja Huoneistomarkkinointi.

Uudelle vuosituhannelle

Uudelle vuosituhannelle tultaessa näkymät asuntomarkkinoilla olivat epävarmat. Alhaiset asuntolainojen korot ja pieni marginaali suosivat asunnonostoaikeissa olevia ja asuntolainoja nostettiin ennätystahtiin. Lisäksi normaali asunnonvaihtotarve, muuttoliike ja muutokset ikärakenteissa pitivät yllä asunnonostohaluja. Ympäristökuntien suosiminen keskusta-asumisen kustannuksella alkoi suunnata muuttoliikettä ja kaventaa hintaeroja alueiden välillä.

Suurin mullistus vuosituhannen alun kauppatavoissa on informaatioteknologian käytön voimakas vakiintuminen asunnonostajien keskuudessa. Jo 1987 aloitettu ATK-järjestelmän kehitystyö sai monen välivaiheen jälkeen viimeisimmän ja samalla nykyaikaisen muodon joulukuussa 2001.
Sähköisten palvelujen kehittäminen asuntokaupan tukitoimena toi asunnonvaihtajille uusia valinnan mahdollisuuksia.

Huoneistokeskus Oy on alansa markkinajohtaja, jolle edelläkävijyys kilpailukyvyn säilyttämiseksi on aina ollut yksi tunnusmerkki. Huoneistokeskus on vireästi kasvava yritys, jonka brändimielikuvalla on vetovoimaa.